1. kierto 23.9. (31 pv)

2. kierto 23.10. (34 pv)

3. kierto 25.11. (29 pv)

4. kierto 23.12.

Raskauden jälkeen kk-kierto on selkeästi pidentynyt, aiemmin kierto oli erittäinen säännöllinen 26 päivää. Myös menkkojen kesto on pidentynyt 2-3 päivästä melkein viikkoon. Viime kierrossa olin ensimmäistä kertaa myös tuntevinani ovulaation kp 18 paikkeilla.

En tiedä mitä tuo kierron pidentyminen tarkoittaa, mutta ainakin olen ollut siinä käsityksessä että pidempi kierto olisi hedelmöittymisen kannalta parempi? Ensimmäisen raskauden tärppi ei ollut meillä kovin nopea, joten toivon tietenkin että tällä kertaa päästäisiin lyhyemmällä kaavalla.

Laihtumisen suhteen on myös tapahtunut edistystä, runsaat aamupalasämpylät on vaihtunut puuroon ja marjoihin/hedelmäsoseeseen, lounaalle olen lisännyt kasviksia ja iltapalaksi nautin marjoja ja jogurttia entisten mitä-kaapista-sattuu-löytymään-mättöjen sijaan. Karkkia olen myös vähentänyt reilusti, joskin eilenkin illalla meni kyllä kaksi riviä suklaata kun olin saanut pienokaisen nukkumaan.

Tuumasin alkuun käydä vaan kerran viikossa puntarilla, aiemmin hyppäsin puntarissa joka aamu ja se vaa´an lukema kyllä määritteli hyvin pitkälle koko päivän tunnelman. Heittoa ei välttämättä ollut kuin +/- 1 kg niin jo muka tuntui niin paljon läskimmältä jos paino olikin siellä yläpäässä. Ajattelin myös ottaa itsestäni aloituskuvat jotka mahdollisesti julkaisen myös täällä blogissa, ellen ole sitä ennen kupsahtanut järkytyksestä kuvat nähtyäni..

Mies oli viime viikon kotosalla isyyslomalla ja yhtä mässäilyn ilotulitustahan sellainen yhdessä lomailu on. Ihan järjetöntä sellainen että kun on päättänyt hieman keventää syömisiään ja siinä sivussa toivottavasti vähän elopainoaan niin tuntuu ettei muuta pysty ajattelemaankaan kuin ruokaa ja herkkuja!

Katsoin yhtenä päivänä tallenteista Dr. Philin jakson jossa käsiteltiin lapsien liikalihavuutta ja vanhempien osuutta lastensa ylipainoon. Ohjelmassa oli muun muassa 10-vuotias tyttö joka painoi melkein 80 kiloa ja vähemmän yllättävästi myös vanhemmat olivat aika isokokoisia. Joskushan, varmaan kuitenkin harvemmin, lapsen ylipaino voi johtua jostain sairaudesta mutta uskoisin että suurimmassa osassa tilanteita ylipaino johtuu kotikasvatuksesta ja siitä mitä on kotona tottunut syömään. Ja ohjelmassa asiantuntijat sanoi että lihavista lapsista tulee lihavia aikuisia.

Tämä pisti ajattelemaan toden teolla. Minkälainen roolimalli itse haluan olla lapselleni? Mitä tapoja haluaan hänelle opettaa, tietoisesti tai tahattomasti? Itselläni on aina ollut hieman kiero suhde ruokaan, äitini on ollut oikeastaan aina ylipainoinen ja meitä lapsia on rakastettu ruoalla. En halua hemmotella omaa lastani ruoalla, vaan haluan opettaa hänelle terveen suhtautumisen ruokaan ja sitä myötä myös itseensä.

Näitä asioita olen kyllä pohtinut muutenkin nyt kun esikoinen on alkanut syömään kiinteitä ruokia ja liittynyt muun perheen mukana ruokapöytään että mitä tapoja siirrämme hänelle tästä lähtien. Nyt on helppo tehdä ja tarjoilla lapselle terveellisiä ruokaympyrän mukaisia (luomu)ruokia, jossa on vain hyviä rasvoja koska hän ei osaa muuta vaatia mutta mitäs sitten kun lapsi alkaa syömään samaa ruokaa meidän kanssa. Tähän asiaan on nyt tultava joku roti! Itse olen pahemman luokan herkkuhammas ja sokerihiiri, mutta siitä on päästävä eroon ennenkuin lapsi kasvaa isommaksi. Millä voin muka kieltää lasta herkuttelemasta kun itse näytän huonoa esimerkkiä? Ohjelmassakin sanottiin että lapsi oppii siitä mitä näkee, ei niinkään siitä mitä hänelle opetetaan.

Viikonlopun pohjanoteerauksena oli kuitenkin se kun ensin etsin yli tunnin itselleni jotakin päällepantavaa ystävättäreni glögi-iltaa varten enkä mahtunut kertakaikkiaan mihinkään vanhoihin juhlavaatteisiini ja jouduin lähtemään äitiysvaatteissa liikenteeseen, olo oli todella musertunut. Ja lopullinen isku tuli kun ravintolassa kuulin olevani mukava ihminen "koska lihavat ihmiset nyt on vaan niin leppoisia"..

Kun lähdet perjantaina kauppaan niin pitäydy vaan siinä tarkassa kauppalapussasi. Ei ole järjen hiventäkään ostaa melkein kärryllistä irtokarkkeja, suklaata, sipsejä, pizzaa, jäätelöä ja leivoksia "no mä otan vielä nämä.. Ja nämä. Eihän sitä tiedä jos tulee vaikka vieraita viikonloppuna."

Joo, ei tullut vieraita, ihan itse on läski taas ahtanut herkkuja napaansa. Mikä on tämä ihmeellinen itsetuhon kierre joka saa ihmisen ahmimaan karkkia niin paljon että yöllä oikein kylkiin sattui?? Ei hyvää päivää taas..

Ihan turha sitten itkeä kun (äitiys!)housut kiristää vatsan kohdalta ja naama on niin turvonnut ettei silmiä meinaa erottaa. Olisiko se alin mahdollinen pohja nyt saavutettu? Jooko?

Kirjauduin eilen Kiloklubiin kommenttiboksin vinkin perusteella mutta käyttö vaatiikin hieman panostusta että jäsenyydestä saa kaiken hyödyn irti. Sillä välin voisinkin listata esikoisen syömiset ja miettiä josko siinä olisi syömisen mallia vähän äidillekin.. nimimerkillä, söin eilen Fazerin Lontoon rae -levyn iltapalaksi. Kröhöm.

Aamupala: puuroa (riisi tai kaura) ja hedelmäsosetta

Lounas: kasvissosetta ja vähän lihaa/kalaa/kanaa

Välipala: hedelmäsosetta

Päivällinen: kasvissosetta

Iltapala: puuroa ja hedelmäsosetta

Joka ruoan päälle aina imetys, samoin yöllä imetän 2-3 kertaa.

Kävin eilen uhmaamassa pikkupakkasta ja kävelin vaunujen kanssa tunnin lenkin. Olin aivan hiestä märkä kun pääsin kotiin mutta olipas hyvä fiilis kun sain itseni liikkeelle.

Illalla houkuttelin miehen vaatekaupoille tuhlaamaan veronpalautusrahoja. Ostin itselleni uudet verkkarit ja leggingsit, kokoa XL. Olisin halunnut ostaa jotkut reisitaskuhousun tyyppiset jokapaikan pöksyt mutta ei ollut niin isoa kokoa... Kävin katsastamassa myös "isojen tyttöjen" osastot mutta ne kuminauhaviritteiset pökät ei kyllä inspannut. Missä on päätetty että läskit ei halua käyttää vetoketjuja ja normaalia vyötärönauhaa? Itse en ainakaan tykkää kun housuissa on vyötäröllä vaan kuminauha ja narut, siis muuta kuin verkkareissa.

Mutta tulipa hyvää motivaatiota ja tsemppiä kun läski puhkui ja puhisi hiki valuen sovituskopissa sovittelemassa housuja. Itkuhan siinä meinasi päästä kunnes ajattelin että ei tästä ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin eli paino alaspäin. :)

Yritän nyt saada itseni liikkeelle ja pois sohvalta, sen jälkeen mietin ruokavaliota uudelleen. Syömisten kanssa pitää vaan olla tarkkana koska tarkoitus on kuitenkin imettää esikoista vielä hyvä tovi ja mikään kitudietti ei tosiaankaan tule kyseeseen.